Vehkalahden Pyhällön Suur-Uskit img_0615_ok.jpg

Uskin sukuseura julkaisi vuoden 2014 sukukokouksen yhteydessä ensimmäisen Uskin suvut -sarjan kirjan: Vehkalahden Pyhällön Suur-Uskit. Se on ensimmäinen, peräti kolmiosainen ja yli 2 200 sivua sisältävä teos. Seuraavaksi julkaistaan teos Virolahden Ravijärven Vähä-Uskeista, ja sen jälkeen ovat vuorossa muut sukuhaarat.

Eniten Uskeja on lähtöisin Vehkalahden Pyhällöstä. Ensimmäiset merkinnät heistä ovat jo 1500-luvulta. Paikkakunnalla asui tuolloin kaksi sukuhaaraa: Suur-Uskit ja Vähä-Uskit. Myös Virolahden Ravijärveltä löytyvät nämä samat kaksi sukuhaaraa. Vehkalahden Pyhällön Suur-Uskeista ja Vähä-Uskeista on myös saatu kerätyksi eniten sukutietoja.

Näitä sukuja on innokkaasti ja ahkerasti tutkinut Oili Virtanen sekä Kansallisarkistossa että Kaakkois-Suomen kirkkoherranvirastoissa. Vanhimmat isäntäluettelot 1500- ja 1600-luvuilta on historioitsija Martti Korhonen selvittänyt valmistellessaan kirjaa Vehkalahden historiasta. Vehkalahden Pyhällön Suur-Uskit -kirjojen julkaiseminen on suuresti Oili Virtasen ansiota. Hänen kokoamansa laajan sukuaineiston on Jarkko Uski vaivojaan säästämättä muokannut sukutauluiksi.

Uskin suvut -teokset eivät ole tieteellisiä tutkimuksia vaan kokoelma perhetauluja. Perhetauluissa olevat tiedot on kerätty kirkonkirjoista tai henkilöiltä itseltään.

Vehkalahden Pyhällön Suur-Uskit -teos antaa paljon tietoa nykyisten Suur-Uskien esivanhemmista. Kirjassa on 12 200 sukutaulua ja satoja eri sukunimiä, joten moni voi tietämättäänkin olla Suur-Uskin sukua. Sukupolvien ketjun seuraaminen ehkä vuosisatojen taakse antaa nykyiselle, usein juurettomalle ihmiselle vahvan taustan: tähän voin kuulua, tämä on minun sukuni.

Vehkalahden Pyhällön Suur-Uskit -teos on loppuunmyyty.